Yleiset kysymykset - lyhyitä vastauksia suuriin kysymyksiin

Suomen Pietistikirkko painottaa Raamatun ensisijaisuutta uskon ja opin perustana sekä systemaattista raamatullista perustelua kaikille näkemyksille. Tämä tekee siitä klassista luterilaisuutta raamatullisemman näkemyksen.

Seurakuntatoimintaan, kuten opetusseminaareihin, rukous- ja raamattuiltoihin, jumalanpalveluksiin ja muihin tapahtumiin voivat osallistua kaikki täysi-ikäiset henkilöt. Alaikäiset ovat tervetulleita vanhempiensa mukana (huomioiden aina tapahtuman luonne; esim. rukousretriitit edellyttävät rauhaa ja hiljentymistä).

Ei ole. Yksikään kirkko tai uskonsuunta ei voi alistaa Jumalaa, tai Jumalan osoittamaa pelastuksen armoa, oman näkemyksensä alle. Pelastus on yksin uskosta Kristukseen Jumalan armossa, kirkosta tai uskonsuunnasta riippumatta (Ef. 2:8–9).

Kyllä. Suomen Pietistikirkko ei aseta esteitä Jumalan kutsulle, sillä seurakunta ei ole vain valittujen yhteisö. Kristus ei opettanut erottelemaan ihmisiä, vaan ottamaan syntiset yhteyteensä, joten jokaisella uskovalla on oikeus osallistua seurakuntaelämään ja kaikkiin sen tehtäviin, ilman syrjintää tai kirkollista sortoa.

Sukupuoli, siviilisääty, seksuaalinen suuntautuminen tai muu erotteleva kategoria, ei oikeuta rajaamaan ketään pois kirkon, pelastuksen sanoman tai hengellisen palvelutyön ulkopuolelle.

• "Jos te erottelette ihmisiä, te teette syntiä" (Jaak. 2:9).

• "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi" (Matt. 7:1).

• "Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne" (Joh. 13:34).

Seurakunta on kutsuttu opettamaan ja elämään Kristuksen rakkauden mukaan. Tervetuloa seurakuntaan.

Kun hyväksyt Jumalan pelastuksen armon uskossa (Ef. 2:8–9), niin sinulla on mahdollisuus päästä tämän maallisen elämän jälkeen iankaikkiseen elämään Jumalan läsnäoloon ja valoon: "Ja tämän hän itse on meille luvannut: iankaikkisen elämän" (1. Joh. 2:25; Joh. 6:39). Pelastuksen esteenä on epäusko, joka on tosisynti, sillä se torjuu Jumalan armon lahjan. Epäuskon seurauksena on kadotus (Joh. 16:9; Joh. 3:16,18,36).

Jumala antoi ihmisille oman tahdon ja valinnanvapauden (Mark. 1:15; Joh. 10:9), joten pääosin pahat asiat tapahtuvat ihmisten omien valintojen seurauksena sekä yksilötasolla että yhteiskuntina.

Jumala pyrkii myös herättämään ihmisiä kuoleman todellisuuteen yksilöitä ja yhteiskuntia koskevien tragedioiden kautta, sillä kuolema on meille kaikille varma tässä elämässä. Kuolema voi myös yllättää meidät, sillä kenellekään ei ole luvattu seuraavaa tuntia elinaikaa. Kun maallinen elämä äkillisesti päättyy, niin kääntyminen Jumalan puoleen on liian myöhäistä. Epäuskon seurauksena on lopullinen ero Jumalasta, jota Jumala ei halua (1. Tim. 2:4; Joh. 3:18).

Herätys voi joskus tuntua epäoikeudenmukaiselta, mutta Jumala näyttää murhehetkien kautta uskossa pelastumisen mahdollisuuden. Kun hätä on suuri, niin ihminen kääntyy usein Jumalan puoleen. Pelastua voi hyväksymällä Jumalan armon uskossa Kristukseen (Ef. 2:8-9).

Jumala haluaa kaikkien ihmisten pelastuvan (1. Tim. 2:4), joten Jumala ei estä pelastusta, vaan sen estää ihmisen epäusko. Epäusko torjuu Jumalan pelastuksen armon (Joh. 3:16,18,36; Matt. 11:6). Kun hyväksyt Jumalan armon lahjan uskossa Kristukseen (Ef. 2:8-9; Room. 10:9-10), niin tämän maallisen elämän jälkeen sinulle avautuu mahdollisuus päästä ikuiseen elämään Jumalan läsnäolossa ja valossa: "Ja tämän hän itse on meille luvannut: iankaikkisen elämän" (1. Joh. 2:25; Joh. 6:39; Ilm. 22:3-5).