Kristuksen ristin täydellisyys ja uskon todellisuus - armo, usko ja pelastus raamatullisesti katsottuna

Armoa ei tarvitse suorittaa, vaan se on jo Kristuksen lunastama todellisuus. Kuva: Suomen Pietistikirkko.

Kristinuskon ytimessä on armon salaisuus. Armo ei ole pelkästään anteeksianto tai armollinen asenne, vaan itse Jumalan hyväksyntä ihmiskuntaa kohtaan, yhteys Jumalaan. Lankeemus toi ihmiskunnalle eron Jumalasta, mutta Kristuksen ristin lunastama armo toi ihmiskunnan takaisin Jumalan yhteyteen. Siksi armoa ja Jumalaa ei voida erottaa toisistaan.

Ennen Kristuksen ristinkuolemaa ihmiskunta eli Jumalasta erotettuna. Perisynti ei ollut vain moraalinen tila, vaan todellinen ja olemuksellinen etäisyys Jumalaan, jossa ihminen syntyi ja eli erossa Jumalasta. Ihmiset elivät ilman Kristuksen tuomaa toivoa, sillä sovitus ei ollut vielä tapahtunut. Kuolema oli todellinen ja lopullinen, jossa ihmisen tie päättyi Jumalasta erossa, koska yhteys ei ollut vielä palautunut.

Risti toi armon kaikille

Ristillä tapahtui monia eri asioita, jotka muuttivat koko luomakunnan todellisuuden. Paavali kirjoittaa sovituksen keskeisestä ymmärryksestä: "Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa" (2. Kor. 5:19, KR 38). Tämä ei ollut pelkkä symbolinen teko, vaan koko ihmiskuntaa koskeva ratkaiseva muutos. Kristuksen sovitus avasi taas yhteyden Jumalaan, joka oli ollut suljettuna lankeemuksen takia. Jumalan armo tuli osaksi koko ihmiskuntaa, ja ihmiset alkoivat syntyä taas maailmaan, joka on jo sovitettu yksin Kristuksen ristin tähden (Ef. 2:5-6, 8-9).

Siksi armo ei ole jotakin, mikä alkaa yksilön kohdalla vasta kasteessa tai henkilökohtaisessa päätöksessä, vaan se on kaikkia koskeva olemassaolon perusta. Ihminen syntyy maailmaan, jossa Jumalan armo on jo läsnä, koska Kristuksen työ on tehty. Kristuksen sovitus on kertakaikkisen riittävä ja täydellinen. Näin ollen jokainen ihminen syntyy Jumalan armossa ja yhteydessä Jumalaan. Armo tarkoittaa siten olla Jumalan yhteydessä, ihminen elää Jumalan armossa olevassa todellisuudessa.

"Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme" (Room. 8:38-39).

Armo, usko ja pelastus

Koska armo on Jumalan objektiivinen teko – todellisuus, joka on jo olemassa – niin usko on sen subjektiivinen vastaanottaminen, pelastuksen todentuminen ihmisessä. Paavali sanoo: “Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja” (Ef. 2:8, KR 38). Usko ei siis luo, tuo tai tee armoa, vaan tekee sen näkyväksi ja todeksi yksilön elämässä.

Ihminen on jo Jumalalle kelpaava yksin Kristuksen tähden, Jumalan hyväksymä, joten yhteys Jumalaan on jo olemassa, mutta pelastus todentuu ihmisessä uskon kautta. Usko ei siis ole teko tai ansio, vaan sydämen hyväksyvä asenne Jumalan armoon ja Kristuksen evankeliumiin. Siihen mikä on jo totta.

Armo on kuin kaikki se valo, joka jo valaisee, mutta usko on se, että ihminen avaa silmänsä näkemään sen. Ilman uskoa jokainen ihminen voi elää ja olla Jumalan yhteydessä, jopa tiedostamattaan, mutta uskon kautta pelastus muuttuu Kristuksen odotuksen todellisuudeksi, joka mahdollistaa lopulta iankaikkisen elämän Jumalan läsnäolossa ja valossa.

Perisynti ja armon universaalius

Jos armo ei olisi jo kaikkia koskeva, Kristuksen risti jäisi vajaaksi. Risti olisi silloin vain mahdollisuus, ei Jumalan armon täyttymys. Tällainen ajatus halventaisi Kristuksen sovitustyötä ja Jumalan armon kattavuutta. Kristuksen ristin jälkeen perisynti ei enää merkitse eroa Jumalasta, vaan syntiinlankeemuksen vaikutusten todellisuutta, joka yhä koskettaa maailmaa. Toisin sanoen perisynti on vaikutusta, ihmisen taipumasta syntiin ja pahaan, mutta ei enää Jumalasta erottavaa syyllisyyttä: “missä synti on tullut suureksi, siellä on armo tullut ylenpalttiseksi” (Room. 5:20).

Tässä valossa katolisen teologin, Augustinuksen (354–430), ajatus siitä, että armo todentuisi ihmiselle vasta lapsikasteen (kasteen) kautta, ei ole raamatullisesti kestävä. Suomen Pietistikirkko uskoo, että armo on jo olemassa yksin Kristuksen tähden, ihminen on jo Jumalalle kelpaava, mutta pelastus todentuu tietoisen uskon kautta.

Pelastus kolmessa vaiheessa

Armo ja pelastus voidaan siten ymmärtää kolmena vaiheena:

1. Objektiivinen eli täydellinen sovitus: Kristus sovitti maailman, jolloin armo tuli kaikkien ihmisten osaksi. Voidaan sanoa, että ihmiskunnan yhteys Jumalaan palautui yksin Kristuksen tähden.

2. Subjektiivinen pelastus: Ihminen hyväksyy armon mahdollistaman pelastuksen uskossa Kristukseen (Ef. 2:8-9).

3. Lopullinen pelastus: Iankaikkinen yhteys, uskovien elämä Jumalan läsnäolossa ja valossa, tapahtuu Kristuksen paluun jälkeen uudessa taivaassa ja uudessa maassa.

   
   

Näin armo on perusta, usko on tie ja pelastus on päämäärä. Raamatun kokonaisopetus voidaan tiivistää:

"Uskon tarkoitus on pelastus - uskovien ja koko luomakunnan saattaminen takaisin Jumalan yhteyteen" - Suomen Pietistikirkko.

Objektiivinen sovitus	Kristus sovitti maailman ja armo tuli kaikkien osaksi.	2. Kor. 5:19
Subjektiivinen pelastus	Ihminen hyväksyy pelastuksen uskossa Kristukseen.	Ef. 2:8-9
Lopullinen pelastus	Iankaikkisuus Jumalan luona; uusi taivas ja uusi maa.	Ilm. 21

Lopuksi

Armo on Jumalan lahja koko maailmalle, koska Kristuksen risti on täydellinen sovitus (2. Kor. 5:19, KR 38). Pelastushistoriassa elämme nyt ristin ja Kristuksen paluun välistä odotusta, Uuden liiton evankeliumin aikaa, ilman epäraamatullisia traditioita ja lakihenkisyyttä: "Kaikki ne, jotka Isä minulle antaa, tulevat minun luokseni, ja sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois" (Joh. 6:37; Matt. 11:6).

Kun luet ja tutkit Raamattua, niin huomaat, että tämä vastaa Paavalin ja Johanneksen opetusta. Huomaat, että Raamatun jakeet avautuvat ristiriidattomasti toisiinsa nähden vasta silloin, kun Kristuksen ristinsovitus on täydellinen, ilman mitään ehtoja: "Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi" (Ef. 2:8-9, KR 38). Pelastus on ehdoitta yksin uskosta Kristukseen Jumalan armossa.

Kristuksen risti on täydellinen sovitus, joka tarkoittaa, että sinä olet jo Jumalan armossa. Armoa ei tarvitsee suorittaa teoin tai ansioin, se ei ole matka vuoren huipulle, vaan se on valmis perusta, jonka Kristus on jo lunastanut: "Niin kuin synti on hallinnut ja vienyt kuolemaan, niin on armo hallitseva ja johtava ikuiseen elämään, koska Herramme Jeesus Kristus on lahjoittanut meille vanhurskauden" (Room. 5:21).

--

Lue lisää: syntyperäinen armo.